tiistai 12. syyskuuta 2017 |

Liivinmaa, älä muutu koskaan!



"Kuten tiedätte, julkaisen vuonna 1578 yksinkertaisen ja avomielisen Liivinmaan kronikan. Tein sen siksi, etten henkilökohtaisesti löytänyt ketään muuta, jolle sitä vaivaa ja työtä olisin enemmän toivonut kuin itselleni."

Näin perusteli pappi Balthasar Russow tarvettaan maansa historian kirjoittamiseen. Vuonna 1578 julkaistiin hänen kronikkansa, joka kertoi Liivinmaan tarinan 400 vuoden matkalta. Se kuvasi uuden ajan ihmisen silmin keskiaikaista yhteiskuntaa, joka oli kristinuskon läpitunkemaa ja miehittäjien sanelemaa. Kirjoittaja Russowista itsestään tiedetään vähän. Hän oli Kurlan kylästä (30 km Tallinnasta) kotoisin olleen hevosmies Simo Rissan poika, joka varttui Vanhan kaupungin Venekadulla. Hän opiskeli papiksi Stettinin akatemiassa, joka tuolloin kuului Saksaan, mutta nykyisin Puolaan. Tallinnaan hän palasi vuonna 1562 saatuaan tiedon isänsä kuolemasta. Hän sai perinnön, joka kertoi hänen isänsä rikastuneen aika tavalla:

3 hevosta
2 lehmää
7 sikaa
pöytähopeaa
300 markkaa käteistä (tämä oli paljon rahaa, sotalaiva maksoi noin 460 markkaa tuolloin)
talo Kalamajan esikaupungista puutarhoineen

Russow jäi sille tielle ja toimi seuraavat 37 vuotta Pyhän Hengen kirkon pastorina kuollen 24. marraskuuta 1600. Seuraavat sukupolvet tulisivat muistamaan hänet hänen elämäntyöstään Liivinmaan kronikasta

Russowin Liivinmaa kattoi alueita nykyisen Viron ja Latvian alueelta ja sitä hallitsi sotilaallisella otteella hengellinen Saksalainen Ritarikunta. Nimensä se sai tarun mukaan siitä, kun bremeniläiset kauppiaat myrskyssä ajautuivat Väinäjoen suulle ja tapasivat siellä "vihaisen pakanallisen kansan" eli liiviläiset. Siitä lähtien tätä aluetta tultiin nimittämään Liiviläisten maaksi, Liivinmaaksi.